maanantai 6. helmikuuta 2017

Tällaisen välin jälkeen hävettää myöntää olevansa hengissä











Välillä olen miettinyt, onko tämän blogin pitämisessä edes mitään mieltä, kun aikaa päivittelyyn tuppaa olemaan niin harvoin. Mutta sitten toisaalta, nautin tästä harrastuksesta aina silloin harvoin, kun sen pariin ehtii uppoutua. Yritän silti muistaa, että tämä on nimenomaan harrastus, joten en tahtoisi ottaa tästä turhaa stressiä, kun arkielämässä sitä on jo tarpeeksi. Kiitos silti kaikille, jotka ootte jaksaneet pysyä linjoilla epäaktiivisuudestani huolimatta ;_; <3

10 kommenttia:

  1. Itse kyllä tykkään blogistasi ja on aina ihanaa kun muistat jossain välissä päivittää tätä blogia.

    VastaaPoista
  2. Voi kiitos! Ja mukava kuulla, että noinkin pitkäaikainen lukija jaksaa vielä seurata tätä :D Muistan, että joskus muinaisina aikoina (eli jo joskus vuonna 2009) olet jo ainakin kommentteja heitellyt.

    VastaaPoista
  3. Ihanaa, kun oot päivittänyt! Melkein joka päivä täällä käyn kurkistamassa ja olipa mukava yllätys huomata tänään uutta materiaalia.

    Minä en päässyt opiskelemaan tietojenkäsittelyä, mutta en sinne ehkä ihan tosissani halunnutkaan. Poikakaveri valmistuu ko. alalta samasta yliopistosta kanssasi tänä keväänä, jotenkin hassua, että yksi lempi bloggaajista päätynyt samaan kouluun samalle alalle. :D Tuntuu, niin kuin melkein "tuntisi" julkkiksen, vaikkei poikakaverini ole varmaan sua ees nähnyt missään kun ei pyöri esim. noissa kiltaporukoissa.

    Itse olen myös (edelleen) postilla töissä, tosin ihan päivävuoroa ja keskustassa, saako udella missä päin olet olet hommissa? Tuntuu jotenkin ihan super siistiltä, että on joku yhteinen juttu vaikken sua edes tunne. :'D Ja sama kaupunkikin.

    Joka tapauksessa tosi kiva kun päivitit, oli kiva nähdä kuulumisia vaikka postausten välillä olisikin taukoa. Alaska-aiheiset jutut oli hurjan mielenkiintoisia! Jään takapiruilemaan ja odottamaan lisää, kun sen aika taas tulee. ^^

    - sleepy

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aww, kiva kuulla :3 Mulla on ollut yksi lyhyt yhteenveto kesästä Alaskassa työn alla, saatan sen verran vielä Alaska-juttuja sylkeä ilmoille. Ja haa, onpa jännä sattuma, että poikaystäväsi opiskelee samaa! :D On tosin hyvin mahdollista, ettei olla sen kanssa koskaan missään törmätty, kun aika huonosti tiedän vanhempia opiskelijoita - lukuunottamatta niitä, jotka pyörivät kiltahuoneella tai ovat kiltahommissa aktiivisia. Hauska ajatus silti. Ja vielä sekin, että olet myös postilla töissä! Itse olen tosin lajittelukeskuksessa Ruskossa ja iltavuoroa tosiaan. Sie olet sitten pääpostilla ilmeisesti, ihan asiakaspalveluako teet? Ite vaan lajittelen kirjeitä ilman mitään kontaktia ulkomaailmaan :--D

      Poista
    2. Jos saat sen yhteenvedon joskus valmiiksi, niin innolla odotan sen lukemista! :D
      Itse lensin Ruskosta pihalle kun Hesarin jakelu loppui, mutta sain ekana työttömyyspäivänä jo soiton tuolta Alasintien postilta ja siellä oon ollut. Rusko olisi ihanan lähellä, mutta minkäs teet kun ei siellä töitä ollut silloin tarjota :D Oon ihan jakelussa siellä, aamuhommat, postien kasaamiset ja jakelu kuuluu työnkuvaan. Kai se siis asiakaspalvelua on, mutta en siis ole missään sellaisessa pisteessä, jossa suoraan palvellaan asiakkaita, ja hyvä niin kun oon niin palikka puhumaan ihmisille spontaanisti.
      Kiva kun Ruskossa homma pelaa, hirveä ikävä silloiselle omalle Hesari-reitille, tuo mun nykynen työ on ihan pöllöä verrattuna siihen. xD

      - sleepy

      Poista
  4. 5 kuukauden tauko päivityksessä? Hah! Eihän tuo mitään. Mulla meni pari vuotta. :'D

    Toivottavasti jatkat blogin pitämistä. Tää on yks mun suosikeista. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, vedit kyllä kieltämättä voiton tässä päivittämättömyys-kisassa :'DD En ole tainnut kommentoida, mutta oon iloinen, että päivität taas! Ja kyllä mie varmaan jatkan sarjisbloggausta. Vaikka välillä tuleekin pidempiä taukoja, niin loppujen lopuksi bloggauksen pariin on aina kiva palata.

      Poista
  5. Hurr kivaa kuulla susta ♥ Blogi on juttu, johon on helppo kasvattaa etäisyyttä, mutta jota on vaikee jättää kokonaan jälkeensä. Toki toivon, et jaat taas pian ajatuksia ja seikkailuja, mut sitäki enemmän toivon, että ehit ite elää ajatuksesi ja seikkailusi rauhassa ilman tarpeetonta stressiä blogista. Tiputtele tänne silloin asioita kun tuntuu tarpeelliselta, me ootetaan :--)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Awww, ihana Rasmus, kiitos kauniista sanoistasi ♥ Ja totta, poissa on helppo olla, mutta lopulta sitä tuntuu aina kuitenkin päätyvän takaisin sarjisbloggauksen pariin.

      Poista
  6. Please please pretty please päivitä taas, sun postauksia on aina niin ihana lukea! :3

    VastaaPoista