Tällaisen välin jälkeen hävettää myöntää olevansa hengissä

 

Välillä olen miettinyt, onko tämän blogin pitämisessä edes mitään mieltä, kun aikaa päivittelyyn tuppaa olemaan niin harvoin. Mutta sitten toisaalta, nautin tästä harrastuksesta aina silloin harvoin, kun sen pariin ehtii uppoutua. Yritän silti muistaa, että tämä on nimenomaan harrastus, joten en tahtoisi ottaa tästä turhaa stressiä, kun arkielämässä sitä on jo tarpeeksi. Kiitos silti kaikille, jotka ootte jaksaneet pysyä linjoilla epäaktiivisuudestani huolimatta ;_; <3

Herkästi stressaantuvan yksilön muistelmat

Kolmen kuukauden päivitysväli, hupsan. Tässä kootut tekosyyt:

Onpa selkeä tuo työkuva. Siinä on siis olevinaan liukuhihna, toisessa kädessä viivakoodiskanneri ja toisella puolen kirjeitä sylkevä kone.

Nyt ei tarvi Juuso enää valittaa!

Öh joo, oon taas kasassa, vaikka tämä merkintä olikin aika negatiivinen. No worries.

Angstipostia Alaskasta

Mietin hetken, kehtaanko näin angstista sössötystä edes tänne survoa, mutta olkoon tämä tapa kertoa, että hei, oon hengissä ja onnellinen. Näyttääpä aika reippaasti siltä, että tuun tekemään Alaska-merkinnät aikamoisella viiveellä, sillä en yksinkertaisesti oikein malta tai ehdi piirtää niin paljon kuin haluaisin. Opinnot ja ihmiset syö paljon enemmän aikaa kuin etukäteen odotin. Olin liikuttunut, kun huomasin, että täällä käy yhä uskollisia lukijoita kurkkimassa, vaikka oon ollut maailman saamattomin päivittelyn suhteen, kiitos siitä! ;_; Toivottavasti tekstistä saa selvää, sillä osa on tehty kehnolla mustekynällä ja hopussa:

 

 

Okei, olipa dramaattisesti ilmaistu, "enää koskaan". Sanotaanko nyt vain, että syksy oli kenkkua aikaa ja oli vaikeaa olla positiivinen.

 

Kolme kuukautta takana, enää yksi jäljellä. En oo vielä valmis! Tuntuu, että tavallaan oon ollut täällä tosi vähän aikaa, mutta toisaalta moni asia on ehtinyt muuttua. Ja selvennyksenä: en tarkoita, etten arvostaisi perhettäni ja kavereitani koto-Suomessa - yleisesti ottaen uusi ympäristö on vaan tehnyt mulle hyvää. Erosin muuten myös Tuukasta tammikuussa, en oikein osannut ilmaista asiaa sarjiksena.

Lisäksi pari fiilistelykuvaa:

Oon yhä niin rakastunut näihin vuoriin <3__<3 Kuva Anchoragesta, kaupungin ulkopuolelta.

Meiän takapihalla chillaili yhtenä aamuna aika swag hirvi. Se ihan selvästi posetti, kun menin kuvaamaan sitä. Ilmeisesti tämä on ylivuotinen yksilö, johon oon törmännyt yliopiston kampuksella jo kolmesti viime aikoina. Edellisenä päivänä se hiippaili meiän asuntolan edessä, kun tultiin illalla baarista kotia. Alan epäillä, että sillä on jokin kiero suunnitelma.

Anchorage vuorilta käsin. Keskusta korkeine rakennuksineen tuntuu aina niin suurelta, mutta kaukaa katsottuna se on niin pieni.

Tämä ei ole sarjismerkintä

Halusin vain ilmoittaa, että oon hengissä Alaskassa ja kaikki rullaa kerrassaan hienosti. Oon piirtänyt hieman Alaskaan saapumisesta, mutta en ole ehtinyt saada vielä mitään valmiiksi. Sain myös tietää, että kampuksella on kuin onkin vapaassa käytössä olevia skannereita, mutta en ole vielä ehtinyt paikallistaa niitä. Yritän saada sarjiksia ilmoille pikimmiten, mutta mikäli jotakuta kiinnostaa, niin tulen varmasti päivittämään enemmän teksti- ja valokuvapitoista vaihtoblogiani: Ehkä huomenna en eksy.

Taiteellisin asia mitä oon työstänyt viime aikoina, on tämä halko:

 Siitä pitäisi saada Native Alaska Art-kurssilla veistettyä kauha. Oon positiivisesti yllättynyt, jos mulla on kaikki sormet tallessa vielä toukokuussa.

Uusi osoite, samat kuviot

Sarjisblogi muutti siis tänne vanhasta osoitteesta ihan vain, koska en jaksanut enää tapella hitauden kanssa. Kyllä, Sarjakuvablogit.com toimii toisinaan tosi hyvin, mutta ainakin omalla kohalla alkoi tuntua, että on enemmän sääntö kuin poikkeus, että mm. sisäänkirjautuminen tahmaa yhdeksällä kerralla kymmenestä.  Ei tämä Blogspottikaan täydellinen ole, mutta tällä nyt mennään. Fenrir-nicki oli valitettavasti käytössä, joten osoitekin meni täysin uusiksi. Ulkoasun räpelsin pikaisesti vanhasta kuvasta, joten muutan sen jahka on aikaa. Lisäilin tänne myös vanhoja postauksia täytteeksi. Mutta ne viime aikaiset kuulumiset:

 

Rodoksesta piirsin lyhyen merkinnän, jonka saanen rykäistyä ilmoille lähipäivinä.

2013: Unhoituta

Eron jälkeisiä tunnelmia: