Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulttuurishokki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulttuurishokki. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. kesäkuuta 2018

Mitä nämä ihmiset tekevät metsässäni?

En ole vieläkään päässyt skannaamaan, niin mennään kameralaadulla:



En muuten ole kovin tykästynyt siihen, että saksalaiset pitävät koiriaan vapaana kaikkialla. Kyllä, pidän eläimistä ja myös koirista, mutta minusta koiran pitäminen vapaana kaupungilla, puistossa tai muualla, missä liikkuu paljon ihmisiä ja muita eläimiä, on yksinkertaisesti vastuutonta. Vaikka koira olisi kuinka tottelevainen, niin jos se esim. pelästyy tai lähtee seuraamaan vaistojaan, ei omistaja oikein voi pidätellä vapaana juoksevaa koiraa. Viimeksi pari päivää sitten vapaana oleva koira säikähti äänekästä pyörääni, kun tulin yllättäen mutkan takaa ja lähti muristen ja haukkuen seuraamaan minua ja yritti näykkiä rengasta ja kinttuani. Pelotti, että käy huonosti joko minulle tai koiralle, eikä omistaja voinut tehdä muuta kuin huutaa kauempaa. Samaten olen nähnyt liian monesti täällä, kuinka vapaaksi puistoon päästetty koira käy sorsien ja muiden villieläinten kimppuun. Arvostan yhä enemmän vastuullisia koiranomistajia koto-Suomessa, jotka pitävät dogensa hihnassa ihmisten ilmoilla.

Mutta se valittamisesta: katsokaa tätä lehtimetsää! (kuvat on otettu huhtikuun lopussa, nyt kesällä on vielä hieman vehreämpää)




Luonnonvaraisia muratteja!

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Wine, Pokemon and some shooting

I drew this during my last Alaska week. I came back to Finland last week. It still doesn't feel quite real.




I don't know what happened after that. There were no windows facing the street and I really didn't feel like hanging around and watching.

tiistai 9. elokuuta 2016

Sääntö-Alaska ampuu jälleen


En tiedä tappaako alkoholi enemmän ihmisiä Alaskassa kuin aseet, mutta tämä ristiriita hämmentää minua silti. Ampumaradalle tarvitsi siis vain maksaa käyttömaksu ja kuitata nimi paperiin, mutta kukaan ei tarkistanut, vaikka siihen olisi kirjoittanut minkä Mustakaavun tai Aku Ankan nimekseen. Eikä ketään kiinnostanut edes katsoa pyssyä ennen radalle menoa, saati tarkistaa oliko se rekisterissä vai ei (en tosin ole ihan varma täytyykö aseita välttämättä rekisteröidä Alaskassa?). Toki turvallisuussäännöt itse radalla olivat tiukat, mutta jaksan silti aina yllättyä näistä asesäännöksistä (tai niiden puutteista).